EMPTINESS

7/05/2018

blogiin1

"Saat multa horsman, se rentun ruusu on" laulaa Irwin Goodman. 

Mä olen tosi huono kirjoittamaan mitään syvällistä blogiin. Mulla on paljon juttuja, mitä haluaisin jakaa täällä, mutta musta tuntuu, etten osaa kirjoittaa niistä. Koen myöskin, että blogini pääsisältöä ovat kuvat eikä teksti. Välillä kuitenkin tuntuu, että olisi kiva jakaa syvällisimpiäkin ajatuksia kuin pelkkiä kuvia itsestäni... Toisaalta, olen myös päätynyt siihen, etten halua jakaa liikaa itsestäni netissä, sillä periaatteella, että kuka vain voi näitä lukea.

Mulla on kuitenkin ollut pitkään yksi aihe mielessä, josta olen monta postausta kirjoittanut, joita en sitten kuitenkaan ole koskaan julkaissut. Tämä aihe on tunne siitä, että missään ei ole mitään järkeä. Tuo tunne on niin syvällinen ja niin kauhea, että saan melkeinpä aina paniikkikohtauksen tuon tunteen pintaan noustessa. En ole löytänyt mitään selitystä tai mitään keinoa pitää tuota tunnetta pois mun elämästä ja tekisin mitä vain, ettei mun tarvitsisi enää koskaan tuntea niin. Yksi ystäväni sanoi, että hän mielummi amputoisi jalkansa kuin valitsisi tämän ahdistuksen tunteen mikä tähän käsittämättömän tyhjyyden tunteeseen liittyy. Olen hänen kanssa samaa mieltä. Yleisimmin kait tällaisesta tunteesta puhutaan nimellä eksistentiaalinen ahdistus.
Noh, miksi mä kirjoitan tästä aiheesta just nyt. Syy on Anni ja Annin julkaisema postaus. Anni kysyi multa, että saako hän kirjoittaa blogiinsa yhdestä hetkestä, joka koettiin yhdessä Norjassa. Pohdin asiaa hetken ja tulin siihen tulokseen, että kyllä siitä voi kirjoittaa. Syy miksi päädyin tähän ratkaisuun oli, että olen yrittänyt neutralisoida mun suhtautumista tähän tunteeseen jo kauan. Mä nimittäin suhtaudun tähän kyseiseen ahdistavaan tunteeseen todella panikoivasti ja olen aikalailla 100% varma aina, että sekoan. Tämän tunteen neutralisoiminen on syy, miksi tästä nyt julkisesti kirjoitan. Joku muukin on saattanut (ja luultavasti onkin) tuntenut jotain samallaista, enkä ole yksin tämän kanssa. Teen tämän siis jollain tapaa itselleni, koska neutralisoin tätä kyseistä asiaa itselleni. Ehkä se ei jonain päivänä enää tunnukkaan niin pelottavalta ja joskus vielä mahdollisesti katoaakin mun elämästä kokonaan. Toivottavasti ainakin.
Käy lukemassa Annin postaus ja heitä kommenttia jomman kumman blogiin asiasta, jos sulla on kokemusta kyseisestä tyhjyyden tunteesta. 

PS: Bloglovin' ei jostain syystä päivitä mun uusimpia postauksia sinne tällä hetkellä. Olen tässä muutaman päivän yrittänyt pähkäillät syytä tähän, mutta en ole vielä löytänyt ratkaisua. Jos joku osaa auttaa niin ota muhun yhteyttä joko s-postilla - christa.kononen@hotmail.fi tai kommenttiboxissa!

BODY H&M // SWEATER H&M // BACKPACK HERSCHEL FROM JUNKYARD HERE* // blogiin4 blogiin5 blogiin7 BACKPACK HERSCHEL FROM JUNKYARD HERE* //  blogiin9 blogiin8 blogiin13 blogiin3 blogiin2 blogiin12
blogiin6

No comments :

Post a Comment

Blog Archive